Liikunta

A- A A+

Liikunnan hyödyistä aivotoiminnan kannalta ollaan yksimielisiä: Nuoruudessa ja keski-iässä harrastettu aktiivinen liikunta vaikuttaa muistisairauksien riskiä pienentävästi vanhuusiässä.

Viimeaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että myös iäkkäämpänä aloitettu säännöllinen liikunta, erityisesti kävely, vaikuttaa suotuisasti aivotoimintaan. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa tutkittiin vuoden mittaisen liikuntaohjelman vaikutusta iäkkäiden aivoihin ja havaittiin sen vaikuttavan suurentavasti aivojen hippokampukseen. Tulokset ovat hämmästyttäviä, sillä iän myötä hippokampus yleensä pienenee, mitä on aikaisemmin pidetty lähes väistämättömänä. Koskaan ei siis ole myöhäistä alkaa liikkumaan!

Liikunta auttaa pitämään sydän- ja verenkiertoelimistön ja siten myös aivot kunnossa. Se laskee verenpainetta ja auttaa hallitsemaan painoa ja purkamaan stressiä. Fyysinen rasitus myös lisää endorfiinien, mielihyvää tuottavien hormonien eritystä aivoissa. Tähän perustuu liikuntasuorituksen jälkeinen hyvänolon tunne! Sopiva määrä liikuntaa päivän aikana parantaa lisäksi unen laatua, mikä on tärkeää aivojen kannalta!

Liikunta harjoittaa aivoja myös älyllisesti. Esimerkiksi jo metsässä käveleminen, sienestäminen, marjastaminen tai tanssi vaativat tasapainoilua, tarkkaavaisuutta, päättelykykyä ja muistia. Aivojen verenkiertokin tehostuu, ja ne toimivat tehokkaammin. Liikunnan parissa voi myös tavata kavereita ja tutustua uusiin ihmisiin, mikä vaikuttaa positiivisesti mielenvireyteen ja henkiseen kestokykyyn!

Liikkuessa kannattaa muistaa suojata pää kypärällä tarvittaessa, sillä pienetkin iskut ovat riski aivoille ja voivat altistaa laaja-alaisille seurauksille myöhemmällä iällä.

Nykyisin suositellaan, että liikuntaa harrastettaisiin vähintään 30 minuuttia, viitenä päivänä viikossa niin, että saavutetaan kevyt hiki ja saadaan syke nousemaan!

 


Tieteen Kuvalehti: Liikunta päihdyttää
Suojaako vapaa-ajan liikunta dementialta? [PDF]

 Näin liikunta vaikuttaa aivoihin

Navigaatio