Uni

A- A A+

Uni on ihmiselle elintärkeää. Sen aikana aivot lepäävät, tankkaavat energiaa ja käsittelevät päivän aikana tullutta tietomäärää; tallentavat tarpeellisen informaation ja yhdistelevät sitä ennalta opittuun.

Jo pieni univaje heikentää älyllistä suorituskykyä. Univelan kertyessä ajattelu tahmenee entisestään ja luovuus ja ongelmanratkaisukyky katoavat. Kokonaan valvottu yö vastaa jo promillen humalatilaa, joka alentaa reaktiokykyä ja altistaa onnettomuuksille.

Valvominen kiihdyttää mm. stressihormoni kortisolin erittymistä ja altistaa pitkittyneenä verenpainetaudille ja 2-tyypin diabetekselle. Unen puute voi altistaa myös masennukselle.

Aivoilla on keinoja korjata univelkaa, joka korvautuu tilaisuuden tullen syvempänä unena. Sen aikana elimistö toipuu ja uudistuu. Varastoon ei kuitenkaan voi nukkua ja hyödyllisintä olisi pyrkiä mahdollisimman säännölliseen unirytmiin!

Unen tarve vaihtelee yksilöllisesti, mutta tutkimusten mukaan aivot toimivat parhaiten kun nukkumistunteja kertyy yössä 7-8. Lasten ja nuorten kehittyvät aivot tarvitsevat kuitenkin enemmän unta. Sen laadulla on myös merkitystä; 6 tuntia hyvänlaatuista unta on parempi kuin 8-9 tuntia huonolaatuista.

Hallinnassa oleva stressi ja aivojen sopiva harjoittaminen päiväsaikaan parantavat yleensä unen laatua ja lisäävät sen tarvetta. Liika stressi voi kuitenkin aiheuttaa unettomuutta. Siksi unihäiriöt ovat hälytysmerkki, joiden ilmaantuessa tulisi pysähtyä ja miettiä, onko syynä kenties liiallinen stressi. Unettomuus voi johtaa noidankehään, joka pahentaa ongelmia entisestään

 

Kauneus ja Terveys: Tule hyvä uni
TIEDE: 8 syytä nukkua

Uni on paras lääke

Vähäinen uni muuttaa elimistöä dramaattisesti

Aivot tyhjenevät kuona-aineista unessa